Pihassamme asuu kirjosieppopariskunta, mutten ole koskaan rohjennut kurkistaa sisään pönttöön. En ole myöskään halunnut häiritä poikasia. Jonkin aikaa sitten pääsin näkemään kirjosieppojen pesän ja poikaset aivan lähietäisyydeltä. Olin ulkona kuvaamassa heinäsirkkoja, kun kuulin kirjosiepon tuttuakin tutumman varoitusäänen. Seurasin ääntä ja löysin naaraskirjosiepon ruokkimassa poikasiaan.

Pesä sijaitsi noin polvenkorkeudella. Kun emo lähti pesältä, otin uteliaisuuttani pari kuvaa pesän sisältä.

Montako poikasta löydät kuvasta?

Laske nokat niin tiedät.

En käyttänyt salamaa, vaan kuvien melko hyvä valaistus johtui pesän muodosta. Sinne johti kaksi aukkoa, ja kun kuvasin toisesta aukosta, toisesta pääsi sisään valoa.

 

Kun palasin pesälle vajaa viikko myöhemmin, poikaset olivat jo poissa, mutta löysin ne uudestaan lähistön puista.

"Hei, kukas sää oot?"

"Se on aika pelottavan näköinen."

"Ja tulee koko ajan lähemmäksi! Äitiiiii!"

 

Lopulta jätin poikaset rauhaan, mutta se on ollut melko vaikeaa. Kirjosiepon poikasia on joka puolella! Jokaisesta puskasta kuuluu poikasten sirittävää kutsuääntä. Seuraavassa osassa tarkastellaan erään mustavalkoisen vesilinnun poikasia...