Tänään oli yksi elämäni ihanimmista lintupäivistä. Vaikka ulkona olikin kylmää, keväinen tunnelma hohti silti kaikkialta. Minun täytyi lukea maantiedon kokeisiin, joten tyydyin katselemaan lintuja ikkunan toiselta puolelta. Pian huomasin lintulaudan alapuolella erään melko oudon linnun. Se oli hiukan varpusmainen, mutta vieressä kököttävää pikkuvarpusta huomattavasti isompi. Siinä samassa tajusin mikä lintu oli: nokkavarpunen! Sain taas uuden eliksen!

Kuvista ymmärtää mistä nokkavarpunen on saanut nimensä!

Lopulta sain kuvauksesta tarpeekseni ja ryhdyin taas lukemaan kokeisiin. Nokkiskin kyllästyi varsin pian pihaamme ja lensi tiehensä. Pian kuitenkin samalla paikalla oli toinen vieras: leppälintu. Leppälintu on varma kevään merkki!

Oli vaikea vain lukea kokeisiin, kun joka puolella näkyi uusia lintuja. Mutta päivästä tuli kamala vasta myöhemmin. Siskoni huusi, että leppälintu tuli taas näyttäytymään. Juoksin olohuoneeseen, ja kopautin varpaani pöydänjalkaan. Siinä murtui sitten pikkuvarvas, ja samalla meni keskiviikon liikuntatuntikin harakoille. Pesäpallo on vielä hauskaa :( .

   Päivää kuitenkin piristi vielä kolmaskin vieras. Pitelin jääpalapussia varpaan päällä, ja katselin kahta pihassa istuvaa punatulkkua. Tulkut lähtivät lentoon ja mietin mikä ne säikäytti. Syynä oli pieni orava, joka oli tullut herkuttelemaan maahan jääneillä siemenillä.