Telkänpoikaset ovat kaikista söpöimpiä. Mikään ei voita niitä untuvaisia valkoisia massuja ja poskia. Olen aina ilahtunut niitä nähdessäni. Pääsin kuvaamaan poikasten elämää aika läheltä, kun kaksi poikasta lähti emon luota rantaheinikkoon syömään.

"Tuolta tulee jokin kummajainen. Äkkiä veteen!"

"Hei, odottakaa minua!"

"Ei se olekaan niin vaarallinen kuin miltä näyttää."

"Ensin juodaan..."

"... ja sitten syödään!"

"Alkupalaksi vesimittari."

"Pääruoaksi herkullinen kotilo mutakastikkeessa."

"Ja jälkiruoaksi vesiperhosen toukka. Nam!"

" Nyt, kun vielä vähän rapsuttais... Ihanaa."

"Ja sitten takaisin äidin luokse turvaan."